Syntymäjulisteet pienokaisista

Kuinka kesyttää hirviöpelko?

Nyt se sitten tapahtui. Hirviöt muuttivat asumaan kotimme pimeisiin nurkkiin.

Olen yrittänyt suojella herkkää taaperoani liian jännittäviltä lastenohjelmilta (kuten muumien mörkö-jaksoilta), ja varonut ruokkimista mitään mielikuvia, jotka saattaisivat johtaa pimeänpelkoon. Mutta ilmeisesti tämä on taas yksi niistä vaiheista, jotka on vain pakko käydä läpi.



Eräänä iltana muutamia viikkoja sitten laittaessani taaperoa nukkumaan, hän ei painanutkaan päätään tyynyyn, vaan jäi istua tönöttämään sänkyynsä tähyillen huoneensa hämärään osaan. Äiti tuolla on otuksia. 


Ja siitä se ajatus sitten lähti. Tuon illan jälkeen taaperon huoneesta on löytynyt milloin otuksia, milloin olioita, lohikäärmeitä tai hirviöitä. Päivälläkään poika ei enää voi mennä huoneeseensa, ennen kuin sinne on käyty sytyttämässä valo.


Lisäksi sopivien lastenohjelmien löytäminen on muuttunut vielä entistä hankalammaksi, kun monet asiat, jotka ennen eivät poikaa sen kummemmin hetkauttaneet, pääsevät nykyään suoraan pelkolistan kärkeen. Esimerkiksi Ryhmä Haussa näkynyt lohikäärme sai aikaan lähes hämmentäviin mittasuhteisiin puolessa minuutissa kasvaneen tärinä- ja itkukohtauksen. Sen jälkeen lohikäärmeitä on näkynyt harva se päivä pojan huoneessa.



Tiedän, että pelot ovat luonnollisia ja kuuluvat kehitykseen. Mutta todella eläväisen mielikuvituksen omaavana herkkiksenä tiedän myös, että pelot voivat alkaa hallita liikaa. En tiedä, onko omia pelkojani lietsottu tai rauhoiteltu lapsena, mutta sen tiedän, että pelkään edelleen ihan liian monia asioita ihan liian voimakkaasti.


Niinpä päätin nyt ottaa asiakseni huolehtia parhaani mukaan siitä, etteivät pelot jäisi liikaa hallitsemaan äitinsä herkkyyden perineen pojan elämää. Ja siinä tapauksessa, että joku muu sattuu kaipaamaan apua samaan tilanteeseen, kokosin tännekin muutaman pelonkesyttämisvinkin, joihin olen omassa työssäni ja eri asiantuntijayhteyksissä törmännyt.


  • Pelon hyväksyminen

Lapselle on tärkeää tulla kuulluksi omissa peloissaan, liittyivät ne sitten oikeisiin asioihin tai mielikuvituksen tuotteisiin. Vähättely ei poista lapsen pelkoa, vaan saa sen helposti jopa kasvamaan, sillä lapsi tuntee jääneensä pelon kanssa yksin. 


  • Pelon realisointi 

Vaikka lapsen pelko otetaan tosissaan, se ei silti tarkoita, että aikuisen tulisi lähteä mukaan pelkoon (ei kovin helppoa ihmiselle, joka näkee itsekin painajaisia viikkokausia erehtyessään katsomaan pienen pätkän kauhuelokuvaa). Lapselle voi kertoa, että kaikki pelkäävät jotakin, mutta pelon kohde (esim. ne lohikäärmeet) ei silti ole todellinen. 


Nykyään on myös olemassa hurjan laaja valikoima lastenkirjoja, joissa käsitellään erilaisia pelkoja. Lainasin kirjastosta hakuammunnalla Pelko pois, Pikkuli -nimisen pimeänpelkoa käsittelevän kirjan, joka osoittautui ainakin meillä todella toimivaksi!


  • Huoneen skannaus

Kun pelko liittyy pimeään, on hyvä käydä lapsen kanssa huone läpi juuri ennen nukkumaanmenoa. Taaperon kanssa teemme nykyään niin, että käymme sanomassa hyvät yöt kaikille näkyvissä oleville esineille ja leluille yövalon ollessa päällä, jotta poika näkee, että ne ovat niitä samoja esineitä, jotka ovat siellä valoisallakin. 


  • Mörkökarkotin

Lapsen kanssa voi askarrella yhdessä mörkökarkottimen (esim kartongista tai pahvilaatikosta), joka otetaan aina sängyn viereen yöksi. Tätä emme ole vielä kotona kokeilleet, mutta töissä totesin tämän todella tehokkaaksi välineeksi leikki-ikäisillä! Unilelukin voi toki ajaa saman asian. Meillä unipupu asetellaan aina taaperon tyynylle, nenä vasten nenää. 🤍


  • Yövalo

Jos lapsella ei vielä ole yövaloa, sellainen voisi olla järkevä hankinta. Meillä on talosänky, jonka katossa roikkuu himmeät valopallot. Ne ovat olleet siellä jo 1,5 vuotta, mutta erityisesti tällä hetkellä ne luovat turvapaikan omaan sänkyyn, vaikka muu huone onkin pimeänä. Hyvä kuitenkin muistaa, että yövalon tulisi olla pehmeää valoa, jolloin se ei vaikuta unenlaatuun.


  • Rutiinit 

Kuten lähestulkoon kaikkeen, myös pimeänpelkoon ja painajaisiin auttavat samalla tavalla toistuvat iltarutiinit. Ne tuovat turvaa ja rauhoittavat lasta. On myös hyvä sopia yhdessä lapsen kanssa, mitä tehdään, jos hän herää yöllä peloissaan. Meillä taapero nukkuu omassa huoneessaan vielä pinnasängyssä, eikä siis pääse sieltä itse pois. Olemme  sopineet, että jos hän tarvitsee vanhempia yöllä, hän huutaa meitä.



Lisää vinkkejä kaikenlaisten pelkojen kesyttämiseen löytyy ainakin Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta. Sieltä saa käyttöön myös Pelonkesytyssuunnitelma -työkalun!


Kertokaahan, jos teillä on jokin hyväksi havaittu keino lasten (tai aikuisten) mielensisäisten hirviöiden karkoittamiseen! 




Kommentit