Syntymäjulisteet pienokaisista

Lapsen (ja aikuisen) oikeus unelmoida

Parasta aikaa on meneillään lapsen oikeuksien viikko, ja huomenna vietämme lapsen oikeuksien päivää (joka on tänä vuonna muuten ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä).  Tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sanomaa.

Olet taitava 

Tänä vuonna viikon teemana on lasten oikeus tulevaisuuteen. Aihe on mielestäni todella osuva juuri tähän maailmanaikaan, kun epävarmuus tulevaisuudesta on rähähdysmäisesti kasvanut koronapandemian vuoksi, niin aikuisten kuin lastenkin keskuudessa. Eikä koronaa ole yksin syyttäminen, kun jo ennen pandemiaa oli nähtävissä, kuinka lasten masentuneisuus lisääntyi kovaa vauhtia ja nuorten pelko tulevaisuutta kohtaan kasvoi koko ajan. 


Nyt olisi siis korkea aika tehdä jotain asialle. Mutta miten voimme luoda uskoa pieniin ihmisenalkuihin, jotta he luottaisivat niin omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa kuin ympäröivän maailman tarjoamaan turvaan ja tukeen? Miten saada lapsi uskomaan omiin unelmiinsa?


Olet vahva


Yhteiskunnan tasolle en tässä pohdinnassa lähde, sillä en koe olevani tarpeeksi perehtynyt kaikkiin niihin seikkoihin, jotka päätöksentekoon vaikuttavat. Mutta uskon vahvasti, että jokainen ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa lastemme tulevaisuuteen positiivisesti.


Voimme rohkaista lapsiamme tutkimaan maailmaa, löytämään vaihtoehtoisia polkuja ja muodostamaan unelmia, jotka ovat juuri heidän näköisiään. Ja mikä tärkeintä, voimme tukea lastemme itsetuntoa ja vahvistaa heitä kohtaamaan haasteita, joita elämä väistämättä heittää eteen jossakin vaiheessa.


Voimme toimia esimerkkeinä suvaitsevaisista, rohkeista ja oikeudenmukaisista ihmisistä, sillä suurin vaikutus ei ole suinkaan sillä mitä lapsille kerromme vaan sillä mitä heille näytämme. Tähän ei tarvita supersankaritekoja, vaan pieniä asioita jokapäiväisessä arjessa. Heikomman auttamista, erilaisuuden ymmärtämistä ja toisille osoitettavaa kiltteyttä. Ja tietysti myös oman puolensa pitämistä (asia, jossa itselläni on vielä kovasti harjoiteltavaa). 



Ja sitten ne unelmat. Voisimme vanhempina, ruuhkavuosienkin keskellä, muistaa myös, mikä meille on tärkeää. Mistä itse unelmoimme. Unelmoimalla näytämme lapsillemme, että unelmat eivät ole turhia. Niiden eteen on tehtävä töitä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä kurkotella tähtiin. 


Mistä sinä unelmoit?



Kommentit