Lukemisteemasta innostuttuani ajattelin listata vielä omat kirjasuosikkini viimeisen kahden vuoden ajalta. Nämä kirjat ovat toimineet tukena vaikeina
hetkinä, naurattaneet raskaina kausina ja opettaneet lukemattomia
mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita lapsista ja vanhemmuudesta. Esittelen lyhyesti
jokaisen kirjan, niin voitte itse arvioida, olisiko niistä piristämään omaa
arkeanne.
Pää edellä. Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä. (Tiina
Huttu & Kirsi Heikkinen)
Sain tämän kirjan lahjaksi odottaessani esikoista. Luin sen
heti kannesta kanteen, ja olen palannut sen kansien väliin tämän tästä. Aina
löytyy jotain uutta tietoa, joka sopii juuri siihen kehitysvaiheeseen, jonka
kanssa poikani (tai minä) sillä hetkellä painiskelee.
Pää edellä on nimensä mukaisesti kirja aivojen kehityksestä,
mutta se on kirjoitettu niin yleistajuisesti, mukaansa tempaavasti ja lukuisia
esimerkkejä käyttäen, ettei yhtään tarvitse pelätä joutuvansa lukemaan puista
tutkimustekstiä. Kirja lähtee liikkeelle vauvan aivojen kehittymisestä
kohtuaikana, ja etenee kaikkiin niihin ominaisuuksiin ja taitoihin, joita pieni
ihminen tähän maailmaan tullessaan omaksuu. Omat lukunsa saavat esimerkiksi
temperamentin muodostuminen, muistin ja kielen kehittyminen ja jopa isän ja
äidin aivojen uudelleen muovautuminen vanhemmuuden alkumetreillä.
Voit nukkua. Kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se
muualla tehdään. (Laura Andersson)
Tämän kirjan löysin lukuisten miksi vauvani ei pe###le
nuku -googlettelujen jälkeen esikoiseni ollessa kahdeksan kuukauden
ikäinen. Ja nopeasti tajusin, että löysin kirjan noin kahdeksan kuukautta
myöhässä. Kirja sisälsi toki todella hyviä neuvoja silloiseenkin
tilanteeseemme, mutta uskon, että ottamalla kirjan opit käyttöön jo aivan
pienen vauvan kanssa, olisimme säästyneet sydäntä raastavilta unikouluilta ja kuukausien
valvomiselta.
Andersson on tehnyt kirjaa varten suuren salapoliisityön, ja
selvittänyt, mistä syistä muualla kuin Suomessa vauvat nukkuvat paremmin. Nämä syyt
hän listasi seitsemäksi ohjeeksi, joista jokainen avataan kirjassa selkeästi ja
perustellen, tavoitteenaan opettaa vauva lempeästi nukkumisen saloihin jo ensi
kuukausista alkaen. Kaikki ei suju Anderssonin omankaan vauvan kohdalla kuin
Strömsössä, mutta lopussa kiitos (ja hyvät yöunet) seisovat.
Tein jo vuosi sitten tämän kirjan luettuani pyhän päätöksen,
että jos vielä saamme toisen vauvan, otan nämä ohjeet käyttöön heti
alkumetreillä. Ja nyt on tuon päätöksen lunastamisen aika. Lupaan raportoida
teille polkumme huipuista ja sudenkuopista!
Olipa kerran äiti (Helmi Kekkonen)
Luin arvostelun tästä kirjasta sen ilmestyttyä viime syksynä,
ja tiesin heti, että tässä olisi äitiys -kirja omaan makuuni. Olen lukenut useampia
äitien kirjoittamia kirjoja äitiydestä, mutta jostain syystä mikään niistä ei
ole tuntunut omalta. Ajattelin jo, että vika on minussa; olen liian outo äiti.
Mutta onneksi tiedän nyt, että on olemassa ainakin yksi ihminen, joka jakaa
oudon ajatusmaailmani. Ja kuulemieni palautteiden perusteella en taida olla
läheskään ainoa laatuani.
Kekkonen kirjoittaa kasvustaan äidiksi rehellisesti, huumorintajuisesti
ja itseironisesti. Kirjan kieli on kaunista, ja niin on myös tekijän suhde
tyttäriinsä, kaikista epäonnistumisista ja kipuiluista huolimatta. Tai ehkä
juuri niiden takia. Uskon, että jokainen äiti löytää tästä tarinasta oman
samaistumispintansa.
Vuoden mutsi 1 & 2. (Satu Rämö & Katja Lahti)
Viimeisenä haluan esitellä tämän kirjaparin, jonka parissa
olen tyrskähdellyt niinäkin päivinä, kun mikään muu ei ole jaksanut naurattaa. Ensimmäisen
osan (joka käsittelee äidin taivalta positiivisesta raskaustestistä vauvavuoden
loppuun) luin odottaessani esikoistani ja luettuani vinon pinon erilaisia kasvatusoppaita
ja äitiyskirjoja, jotka tuntuivat kaikki vain lisäävän ahdistustani siitä, että
minusta ei ikinä olisi äidiksi. Tuntui, että mitä tahansa tekisinkään, tekisin
sen jonkin lähteen mielestä väärin. Mutta tämä kirja sai kuplani onneksi puhkeamaan
mitä riemastuttavimmalla tavalla.
Näiden naisten huumori on ronskia, ironista ja
mukaansatempaavaa. He osaavat ravistella vallalla olevia äitiysmyyttejä tavalla,
joka saa samaan aikaan nauramaan ja vakavasti pohtimaan, että mikä meitä
ihmisiä nykyään oikein vaivaa. Ensimmäisen osan lopusta löytyy myös Vuoden mutsi
-testi sekä täytettävä muistikirja vauvavuoden tärkeistä tapahtumista (kerrankin
itseä, ei vauvaa varten). Kannattaa siis ostaa omaksi!
Kirjaparin toinen osa käsittelee aikaa vauvavuoden jälkeen,
eli taaperoelämää. Luen kirjaa parhaillaan itsekin, ja sanon siitä vain sen
verran, että tämän parempaa iltalukemista en osaa keksiä. Aion pakata opuksen
myös sairaalakassiin siltä varalta, että supistusten välissä tulee tarve pienelle
kevennykselle.
Kertokaahan omia suosituksianne hyväksi todetuista
kirjoista, jotka auttavat jaksamaan hektisen arjen ja ristipaineiden
aallokossa!
Kommentit
Lähetä kommentti